Juurtonurmikkaa sisältävä siirtonurmikkomme asennettiin viime kesänä 2017 ja sitä on leikattu pääsääntöisesti robottiruohonleikkurilla myöhäiseen syksyyn asti. Näin ollen leikkuujätettä ei löydy nurmikon pinnalta paljoakaan.

Leikkuukorkeus on ollut noin 25mm, siksi myöskään kuollutta kasvustoa ei ole kovin paljoa.

 

Oikea ajankohta on tärkeä

Muutamiin paikkoihin on syksyllä jäänyt pieni lehtikasa tammenlehdistä. Näistä paikoista nurmikko on vaurioitunut, mutta kuolleet alueet eivät ole kuin noin kämmenen kokoisia. Joten Juurtonurmikka, joka on lajikkeena ”aggressiivinen levittäytyjä”, paikkaa kyllä aukot juhannukseen mennessä. Iltapäivä on hyvä hetki haravointiin, koska nurmikko silloin kuivempaa. Älä haravoi märkää tai jäässä olevaa nurmikkoa, sillä silloin saatat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Haravoitaessa olisi hyvä syntyä vähän ns. pölyä, silloin nurmikko on riittävän kuivaa. Tuulen suunta kannattaa huomioida, jotta tuuli ei lennätä haravointijätettä vastaan.

 

 

Tammenlehtiä ja oksia oli maassa jonkin verran. Haravoitaessa kuivat tammenlehdet menevät jonkin verran murusiksi, mutta palat ovat niin pieniä, ettei niitä kannata haravalla pyydystää, vaan ne saavat jäädä lannoittamaan nurmikkoa.

 

Haravointi antaa nurmikon juurelle ilmaa

Haravoidessa kannattaa huomioida haravoinnin suunta, sillä välillä huomaa, että harava vetää nurmikkoa ns. karholle ja on riskinä, että se repii nurmikkoa ns. juurineen ylös. Tällöin kannattaa kokeilla toiseen suuntaan haravointia.

Tarkoituksena on poistaa ylimääräiset oksat ja lehdet tms. ja antaa nurmikon juurelle ilmaa. Näin nurmikko lähtee tasaisemmin kasvuun.

Mikäli juurtonurmikkaa sisältävä nurmikko on päässyt jossain vaiheessa liian pitkäksi, niin nurmikkoon on muodostunut pitkiä ns. vaakarönsyjä. Ne vaikeuttavat haravointia merkittävästi. Mikäli haluaa jatkossa välttyä vaakarönsyiltä, pitää nurmikkoa leikata useammin ja tarkistaa leikkuukorkeus. Mikäli vaakarönsyjä on päässyt muodostumaan, kannattaa alkukesästä harkita alueen hiekka dressausta.