Nurmikon talvenkestävyyteen vaikuttaa monet seikat. Koska kelimme ovat, mitä ovat, talvivauriot ovat aina mahdollisia.
Kun nurmikon sanotaan olevan talvenkestävä, tarkoitetaan tällä, että nurmikossa on talvenkestäviä lajikkeita. Eri lajikkeiden talvenkestävyyttä verrataan keskenään lajikekokeissa. Premium- ja Basic -siirtonurmikoissamme käytämme hyvin talvenkestäviä lajikkeita. Silti nurmikolle on mahdollista tulla talvivaurioita. Se on Suomen olosuhteissa todellisuutta.
Kannattaa muistaa, että siirtonurmikko on oikeaa elävää nurmikkoa, mikä on kylvetty nurmikonsiemenistä.
Talvenkestävyyteen vaikuttaa lukuisat seikat
Päällimmäisenä dilemmana on nurmikon tiheys. Upealta näyttävä nurmikko, jolla on ihana kävellä vaikka paljain jaloin, on hyvin tiheää. Mutta nurmikon tiheys puolestaan luo haasteita talvenkestävyyteen.
Tiheässä nurmikossa ilma ei pääse kuivattamaan lehtiä yhtä tehokkaasti kuin harvassa nurmikossa. Jatkuva kosteus luo valitettavan hyvät olosuhteet erilaisille kasvitaudeille syksyllä, jolloin kosteus on suuri ja aurinko ei enää kuivata nurmikkoa kunnolla.
Syksyllä onkin tärkeää poistaa lehdet ja leikkuutähteet nurmikolta huolella, jotta nurmikko saa ilmaa ja valoa. Perinteinen haravointi on tähän hommaan ehkä paras keino. Keräävästä leikkurista on myös iso apu. Robottileikkurilla jatkuvasti leikatessa leikkuujätettä tulee yhdellä leikkuukerralla niin vähän ja pienet määrät lehtiä silppuuntuu usein niin pieneksi, että niistä ei yleensä ole haittaa.
Jos nurmikolle kertyy esim. tammenlehtiä, jotka putoavat vasta leikkuukauden päätyttyä, ne pitää poistaa. Tammenterhot putoavat jo ennen lehtiä. Nämä tulee myös kerätä nurmikolta, koska niistä irtoaa parkkihappoa, mikä ei ole hyväksi nurmikolle.
Lumihome
Ensimmäisten yöpakkasten jälkeen yksi yleisimmistä syksyn kasvitaudeista on lumihome. Lumihomeen esiintyminen – nimestään huolimatta – ei vaadi lumipeitettä. Lumihometta esiintyy herkästi, mikäli lumi tulee sulaan maahan. Lumihomeelle otolliset olosuhteet ovat silloin, kun lämpötila on hieman plussan puolella.
Lumihomeen riskin vähentäminen
Nurmikkoa perustaessa tulee huomioida, että pintavesien pitää päästä valumaan pois. Jo pienetkin painumat pysyvät paljon kauemmin kosteina.
Leikkuujäte ja lehdet tulee haravoida pois säännöllisesti
Nurmikkoa ei tule päästää pitkäksi. Leikkaa jatkuvasti ohjekorkeuteen, niin kauan kuin se syksyllä kasvaa. Huom! Älä leikkaa pakkasyön jälkeen jäässä olevaa nurmikkoa.
Lannoitetaan syksyllä (elo/syyskuussa) nurmikolle tarkoitetulla syyslannoitteella, mikä sisältää vain vähän typpeä.
Mikäli nurmikolle on muodostunut runsaasti ns. kuitukerrosta nostaa se riskiä kasvitaudeille.
Jääpolte
Talven suurimpia riskejä nurmikolle on jääpolte. Nurmikon lehdet ja juuristo hengittävät myös talvella ja luonnollisesti ne tarvitsevat happea. Nurmikon tukehtuminen tapahtuu veden tai jään alla, jolloin nurmikko kuolee hapenpuutteeseen.
Jään välttäminen talvella on joskus hyvin vaikeaa, mikäli suojasään jälkeen tulee pakkanen, ennen kuin kaikki jää ehtii sulaa ja nurmikolta suurimmat vedet poistua.
Kevätauringon paistaessa jään sulamista voi nopeuttaa levittämällä karkeaa hiekkaa tai hiekoitussepeliä. Auringon lämmittäessä hiekkaa, hiekan rakeet porautuvat jään läpi ja antavat syntyvien reikien kautta ilmaa nurmikolle.
Jäisen nurmikon vahingoittaminen
Syksyllä tulee huomioida, että jäisellä nurmikolla, jolloin lehdet ovat jäässä, liikkuminen aiheuttaa kasvuston solukon murskaantumisen. Murskautunut kasvusto on erityisen arka kasvitaudeille.
Jääpoltteen riskin vähentämiseksi talvella on hyvä muistaa:
Vältä liikkumista nurmikolla lumiseen aikaan, jottei lumi tiivisty nurmikolle.
Lunta ei tule aurata nurmikolle.
Rouste
Keväällä nurmikolle yleisenä riskinä on rouste. Kun maa jäätyy ja sulaa toistuvasti, nousee nurmikko irti kasvualustasta, jolloin juuret katkeilevat.
Tämän arvioiminen onnistuu yksinkertaisesti kokeilemalla. Ottamalla kädellä nurmikosta kiinni ja nostamalla kevyesti se ei saisi nousta irti maasta.
Juurien katkeaminen ei itsessään vielä tapa nurmikkoa, mutta riskinä on, että nurmikko kuivuu ja kuolee hyvin herkästi, koska yhteys syvemmälle maahan on vaurioitunut.
Keväällä, sulan maan aikana, nurmikko voidaan jyrätä ja/tai pitää huoli sen kastelusta, kunnes nurmikko juurtuu uudelleen kiinni pohjamaahan.