Talvi tuo monenlaisia riskejä nurmikolle. Yleisimpiä ovat jääpolte ja lumihome. Tällä kertaa tarinaa hieman rousteesta eli pintaroudasta.
Kun pintamaa jäätyy ja sulaa useasti, on mahdollista, että se katkoo nurmikon juuria ja nurmikko tavallaan irtoaa maasta. Maaperä ja kosteus vaikuttaa siihen, kuinka helposti rouste tekee tuhojaan. Tästä syystä rousteelle herkempiä alueita ovat painumat, eli mihin maan jäätyessä ja sulaessa vesi valuu. Keväällä tämä vitsaus on todella vaikea havaita, koska nurmikko mahdollisesti vihertyy aluksi aivan samalla tavalla kuin muuallakin. Mutta koska juuret ovat poikki, nurmikko kuivuu ja kuolee näistä kohdista erittäin, erittäin herkästi.
Mitä sitten voi tehdä keväällä? Kun nurmikko keväällä alkaa kuivua niin, että siellä voi kävellä ilman, että kävely tekee tuhoa ja siellä on ensimmäisiä uusia vihreitä ituja. Tällöin voi kokeilla ottaa nurmikosta kouralla kiinni ja nostaa kevyesti. Mikäli kaikki on kunnossa, sen tuntee, että nurmikko on maassa kiinni. Jos taas nurmikko nousee irti, jopa pari senttiä, niin siitä kohdasta juuret ovat poikki.
Kun nurmikko alkaa vihertämään, se alkaa myös haihduttamaan ja kuivumisriski on todellinen. Hieman lisäaikaa voi saada, kun jyrää tai tallaa nurmikkoa näistä kohdista niin, että juuret ovat paremmin pohjamaata vasten. Koska keväällä pohjamaa on kosteaa, se voi pelastaa, mikäli vettä sataa taivaalta riittävän ajoissa. Mutta paras konsti on kastella ongelma-alueita, kunnes nurmikko on uudelleen juurtunut. Pitää kuitenkin muistaa, että keväällä pohjamaa on kosteaa ja nurmikon haihduttaminen ei ole vielä samaa luokkaa, kuin kesällä, eli vesi määräksi riittää vähemmän kuin esim. siirtonurmikkoa asennettaessa.
Tarvittaessa nurmikon kourjaukseen löytyy ohjeita aiemmasta blogitekstistämme.